Mistä on Meirän Maja tehty

Mistä on Meirän Maja tehty?
-Kotiäidistä, Uraputki-isästä, Aamusta ja Onnista ja karvaisesta Kissistä. Niistä on Meirän Maja tehty.

lauantai 23. elokuuta 2014

Haave…

Minkäs sille mahtaa… Olen ikuinen heppatyttö!

Yhtään salailematta olen haaveillut omasta hevosesta, ajankohta, elämäntilanne ja rahatilanne on vain aina ollut väärä. Ja on toistaiseksi tästä eteenkin päin.

Askelen olen kuitenkin lähempänä.

Ponsku

Meille hankittiin osa-aikainen poni. Kuulostaa oudolta, tiedän. Ja tosiasiassa kuvio onkin juuri niin monimutkainen. Käytännössä katsoen osallistutaan ponin elättämiseen ja vastaavasti se on meidän käytettävissä.

Hoitovastuu on jollakulla muulla, tässä tapauksessa Seinäjoen poniravikoululla. Poni siis saa hyvän hoidon ja ruokinnan, myös liikutuksen riippumatta siitä, miten usein me ehdimme sitä hoitelemaan. Sunnuntaisin tosin olisi toivottavaa ottaa osaa karsinan siivoukseen.

Oikein sopiva muoto meille, kun lapset vasta aloittavat ratsastusta, mutta omaa kokemusta löytyy. Ratsastustunteja mieluisampi vaihtoehto sekä äidille, että lapsille ja saamme varmasti paljon enemmän rahalle vastinetta. Vuosien varrella varmasti tarvitaan äitiä pätevämpää opettajaa ja koulutetumpaa ponia, mutta nyt on hyvä juuri näin!

No innokkuutta on alkuun löytynyt sopivasti, 2-4 kertaa viikossa on käyty hoitamassa ponia ja ajelemassa tai ratsastelemassa. Lapset vastaa ratsastamisesta, kyseessä on 17-vuotias shetlanninponi ruuna, yksi kilteimmistä hevosista joita tunnen! Minä sitten nautin hevosen hajusta ja pyyhkäisen selän päältä ne purut joihin ei lapset ylety ja topakasti ohjeistan jälkikasvuani oikeisiin otteisiin hevosen käsittelyssä.

IMG_7565

Aamun talutusharjoittelua keväältä 2013

 

Tänään tehtiin iltatalli koko perheen voimin, Uriskaan ei mutissut kuin vähän joutuessaan jakamaan iltaheinät karsinoihin, kun minä keräilin poneja tarhoista sisään.

Toivottavasti lapsilla intoa ja kiinnostusta riittää ja toivottavasti vuosien myötä mahdollistuu omienkin ponien/hevosten hankinta. Ehkäpä lottovoitto osuu kohdalle ja voimme rakentaa ihan oman tallin. Ehkäpä… Haaveita on hyvä olla ja hevosen hajussa ihmisen sielu lepää!

3 kommenttia:

  1. Kiva kun bloggasit! Kuulostaa hurjan toimivalta systeemiltä. Mä pelkään hevosia, mutta kesälampaita meillä on. Mukavaa ja helppoa!

    VastaaPoista
  2. Mä tykkään kans lampaista ja vuohistakin, kesä vuohet oliskin kiva juttu. Oispa joskus tonttia sellaisille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä just oon ajatellut, että seuraavaksi vuohia kesäksi! Mulla oli lemmikkivuohi pienenä n 7 vuotta, oli kuin koira ja varmaan mun paras kaveri. Vuohissa on vaan sitä jotain, enemmän persoonaa vaikka karkailevatkin helpommin. Meillä järjestyisi talvioleskelukin suht. Helpolla, mutta en mää viitti... Kesä riittää.

      Poista