Silverjunglea ja väsymystä (ja pari alevinkkiä)

 

Onni ei malttanut tänään millään mennä aamupäikkäreille. Ja arvaahan sen mitä siitä seurasi!

Päällä poitsulla on Nextin body ja Silverjunglen tosi söpöt henkselihousut. Onnin housut on kokoa 74/80 ja ne on muuten kokoa 74 käyttävällä todella naftit, pitänee siis paikkansa, että SJ:n vaatteet on pienehköä mitoitusta. Pähkäilin vähän vaihtoakin, mutta kaksoiskoko 86/92 oli kuitenkin niin jättimäinen, että olisi ollut Onnille sopiva vasta vuoden kuluttua.

Nämä menee tosi kivasti polvihousuina kesällä, joten sikäli koko taitaa mennä loppupeleissä ihan nappiin.

Housuja on käytetty jo tosi paljon, eikä ne ole pesuissa muuttuneet miksikään. Ainakin nämä siis on laadukkaat. Samassa tilauksessa meille kotiutui sukkiksia, joista ei vielä hirveästi ole käyttökokemuksia jaettavaksi.

Aamulle odotellaan vielä yhtä hametta.

Toimitus tämän kuun lopussa. Mielestäni lähes 2 kk toimitusaika on sietämättömän pitkä ja jos olisin tilaushetkellä ollut asiasta tietoinen olisi hame jäänyt tilaamatta. Oli se kuitenkin aika ihana, joten odotellaan nyt… Kunhan vaan pian tulee!

Ja ALEja tosiaan.

Me&I webshopin naistenvaatteista –20%

Niiloilossa hitsin hyviä synttäritarjouksia (mm. välikausivaatteita t2h, Molo, Racoon ja Phister&Philina)

Polkupyöräillen

Uusi viikko uudet kujeet.

Tämä viikko hurahtaa Aamun synttärijuhlien järkkäilyssä, ohjelmassa askartelua, leivontaa ja siivousta. Niin ja lahjan/lahjojen hankintaa ja paketointia.

Tänään avattiin pyöräilysesonki, kun käytiin aamupäivästä kävelyllä. Kypäränä toimii Carreran laskettelukypärä, joka on hoitanut meillä ns. talvilaji kypärän virkaa. Eihän tuo paras mahdollinen ole, ja kaamean raskaskin, mutta vanha on ihan liian pieni ja kukaan ei muistanut talven aikana hankkia uutta. Synttärilahjaksi siis?

Onnikin pääsi mukaan, tällä kertaa vaunuissa. Myös Onnille on hankinta listalla pyöräilykypärä niin kevään tullen päästään koko perheellä pyöräilemään!

Onnilla on yllä Lindexin kuorihaalari tai virallisemmin kai sadehaalari aivan ihanaihana haalari, joka siis käytettynä meille tuli. Todennäköisesti ei ole kovin kestävää matskua? (Onko kellään kokemusta?)

Päässä on Po.pin raitapipo ja alla Tuttan kypärämyssy, Kädessä HansCompanyn softshell hanskat joita voin lämmöllä suositella, todella hyvä hinta-laatusuhde!

Vaunuissa ei ihan pelkissä kevät haalareissa tarkene, joten vällyjä kerättiin ympärille!

 

Viikonloppuna Onni työnteli kaksi ihanaa tyttölasta, meidän Aamu ja kummityttömme, Aamun ja Onnin serkku R. Harmittaa, ettei asuta ihan naapureina tai edes naapuripaikkakunnilla, aivan liian harvoin ehditään näkemään!

Harrastuksena ponit

Olette ehkä huomanneet, tai ehkäpä teidän on ollut vaikea olla huomaamatta, että meillä harrastetaan poneja.

Oma hevosharrastukseni lähti toden teolla käyntiin 1996, ollessani 10-vuotias. Ja se oli menoa sitten!

Viimeisimpinä vuosina, lasten myötä etenkin, on oma harrastaminen jäänyt melko vähälle. Onnekseni Aamu on kuitenkin innostunut poneista ja sitä myötä olen taas itsekin päässyt tiiviimpään kosketukseen hevosten kanssa.

Meillä ei ole omaa ponia (eikä Äiskällä hevosta), tai ei ainakaan kokonaan. Olemme osaomistamassa blogissakin näytillä ollutta ihanaa ponia, osuutemme taitaa olla luokkaa 2/40, mutta väliäkö sillä.

Sen sijaan helmikuussa 2006, minulla oli ilo olla läsnä, kun Seinäjoella avattiin poniravikoulu, ensimmäinen laatuaan, eli raviradan yhteydessä ympäri vuoden toimiva talli, jossa asustaa tälläkin hetkellä 11 ponia.

Viimeiset 7 vuotta olen ollut enemmän tai vähemmän toiminnassa mukana, milloin osallistuen ponien hoitoon, yleisötapahtumiin, kurssien ja kerhojen ohjaamiseen tai nyt vihdoin pienen harrastajan äidin roolissa.

Poniravikoulut, joita Suomessa toimii tällä hetkellä 5 (kouvola, lohja, pietarsaari, seinäjoki, tampere), tarjoavat lapsille loistavan ympäristön tutustua hevosmaailmaan turvallisesti, aikuisten ohjaamana ja juuri sopivan kokoisten ponien kautta.

Poniravikoulut toimivat Suomen Hippos ry:n alaisina ja Hippoksen sivuilla poniravikouluja kuvaillaan näin:

Poniravikoulu on ratsastuskoulun tapaan toimiva turvallinen paikka ohjattuun toimintaan ponien ja hevosten kanssa. Poniravikoulussa perehdytään ajamisen lisäksi ponien hoitoon, ruokintaan ja muihin tärkeisiin aiheisiin. Kursseja järjestetään eritasoisille harrastajille poninhoidon alkeista kilpailuihin ja valmentamiseen keskittyviin kursseihin saakka.

Suomen Hippos ry:n alaiset poniravikoulut tarjoavat laadukasta ja turvallista toimintaa. Poniravikoulu voi toimia raviradan alaisuudessa tai yksityisenä kouluna. Suomen Hippos panostaa tulevina vuosina poniravikouluihin ja niiden kehittämiseen, ja tavoitteena on tarjota mahdollisuus raviurheilun aloittamiseen helposti, ohjatusti ja turvallisesti.

Suosittelen lämmöllä tutustumista lähimpään poniravikouluusi!

Muksu kiisseleitä monella tapaa

Jep, olen mukana Muksu marjakiisseleiden buzzador kampanjassa.

Buzzadorina toimiessani saan testattavakseni erilaisia tuotteita ja pääsen kertomaan käyttökokemuksistani mm. täällä blogissa. Tässä kampanjassa sain omien näytteiden lisäksi tuotteita jaettavaksi myös ystävilleni.

Meille testiin saapui mustikan ja vadelman makuisia kiisseleitä. Testi joukkona olimme tällä kertaa melko vaativia, meillä on Uris melkoinen kiisseli mestari!

Mustikkakiisselissä on 15% mustikkaa, vadelmakiisselissä 14% vadelmaa, loppu on viinirypälemehua, vettä, sakeuttamisaineita ja c-vitamiinia. Ei siis lisättyä sokeria!

Kiisseli on suositeltu 8kk- 3v ikäisille, meidän testaajat olivat Onni 9kk, Aamu 4 v, ja Äiskä tosimonta v.

Mustikkakiisseli oli hyvää, mustinkanmakuista ja väristä, kelpasi kaikille testiryhmän jäsenille.

Vadelmakiisseli ei läpäissyt yhdenkään raadin jäsenen tiukkaa seulaa, se ei ollut aidosti vadelman makuinen ja se oli valtavan kirpeää.

Tässä listattuna eri testiversiot:

Vadelmakiisseli sellaisenaan.

Aamun suosikki:mustikkakiisseli vaniljakastikkeella. Vasemmalla vadelmakiisseli vaniljakastikkeella, ei maistunut.

 

Onnin lemppari: mustikkakiisselistä ja korvikemaitojauheesta sekoitettu smoothie.

Äiskän lemppari: mustikkakiisseliä 24h valo mustikka-pellavarouheella (hyvää myös maustamattoman jogurtin kanssa), tai maidon/jogurtin kanssa smoothiena

Ei kenenkään lemppari: kaurapuuron kylkiäisenä vadelmakiisseliä.

 

Pointseja ropsahtaa:

• sokeroimattomuudesta
• väristä
• mustikkakiisselin mausta

Ja pointseja rokotetaan:

• Vadelmakiisselin mausta
• Pakkauksesta (Perhekoko voisi olla kiisselissä kätevämpi? Ainakin meillä)

Buzzador kampanjan lopussa tehdään raportti buzzadorille, siinä kysytään ostaisinko tuotetta uudelleen.

Tässä tapauksessa en ostaisi.

Ponipäiviä ja välikautta

Välikausi päivitykset ovat olleet muodissa viime aikoina ja vihdoin myös meillä ollaan muodissa mukana!

Välikausi pukujen alle luikahti vielä normaalin sisävaatetuksen lisäksi kerros fleeceä, mutta ainakin Aamu valitteli yhdistelmää liian lämpimäksi.

Aamupäivä hujahti ponitallilla, olemme ottaneet tavaksi viettää kerran pari viikossa aamupäivän ponien parissa. Pieniä talli askareita ja ratsastus- ja ajoharjoituksia. Onni nukkuu päikkäreitä.

Mahtavuutta! On se vaan syksyllä ankeaa palata arkeen ja luopua tästä huvista!

Aamulla yllä: Reima vk-takki, Reimatec vk-housut, vk-kintaat Lassie Suprafill, Talviloskarit (skopunktenilta), ja pipo joltakulta ompelijalta.

Ensiapua univelkaan!

Onnilla on kaksi hammasta, jälkimmäinen puhkesi tänään aamupäiväunien aikaan. Viime yö meni siis hyssytellessä hammassärkyistä lasta, panadolia tuuppasin lapseen jo yön ensimmäisinä tunteina, ei apua, sama jos olisin tuuleen huutanut.

Ja koskapa pari edellistä yötä on menneet nekin vähän harakoille alkaa kertymää vähän olla. Tänä aamuna on vain koomattu, nyt innostuin rakentamaan itselleni huiman kaloripommin, jospa sen voimin saisi ne pakolliset rutiini työt tehtyä!

(marabou keksit, tuorejuusto, dulche de leche ja hammaslääkärireissulta bongattu vauva-lehden näytenumero)

Kirpparille

Heti kun Onni heräilee, hyppäämme autoon ja roudaamme ihan hurjan satsin pieneksi/turhaksi jääneitä vaatteita kirpparille.

Tällä kertaa vuorossa on uusi tuttavuus kirppissaralla, enkä odotakaan myynnin olevan välttämättä ihan huikean vilkasta, vaihtelu kuitenkin virkistää ja ajattelin tällä kertaa valita halvemman pöytävuokraan ja laittaa tuotteetkin sitten oikeasti halvalla. Itse olen samaiselta kirpparilta tehnyt loistolöytöjä!

Ja kuvaillaan jäljelle jääneet sitten fb-kirpulle, eiköhän ne sieltä viimeistään mene.

Ja jep, tiksukin päätyy kirppikselle. Olisi se ensi talvena liian nafti, eikä mulla yksinkertaisesti ole tilaa säilöä tulevan varalle. Sniif!

Kiintyykö kukaan muu vaatteisiin niin paljon, että niistä luopuminen tekee aivan kipeää!?