90-luvun laman kourissa kasvaneilta lapsilta ei uskoa parempaan huomiseen puutu. Ei ainakaan minun mielestäni. Miten voisi puuttua, kun meidät on aviopesty onnellisiin loppuihin ja pahan palkkoihin.
Muistelkaapas itse, eikös ollutkin niin, että ne ihan parhaista parhaat klassikot julkaistiin juurikin 90-luvulla
- Kaunotar ja hirviö –91
- Alladin –92
- Leijonakuningas –94
- Pocahontas –95
- Notre Damen kellonsoittaja –96
- Hercules –97
- Mulan –98
- Tarzan –99
Ja tietenkin uudelleen julkaistuina kaikki vanhat loistavat klassikot kuten Tuhkimo, Kaunotar ja Kulkuri, Robin Hood ja oma suosikkini Pieni merenneito.
Meiltä löytyi VHS-muodossa nuo kaikki ja ne on katsottu kymmeniä kertoja. Laulut ja repliikit opeteltiin ulkoa ja elokuvan tapahtumat siirrettiin liveleikkeihin.
Olen pikkuhiljaa ostellut dvd-julkaisuja itsellekin, ensimmäinen katselukerta on aina koko perheen yhteinen hetki. Alle 4-vuotiaalle Aamulle moni elokuvista olisikin liian pelottava ilman aikuista seuralaista.
Aamun suosikiksi on muodostunut hieman vanhempi klassikko Aristokatit, Uriksen suosikki taitaa olla Robin Hood, minä en yksinkertaisesti osaa päättää. Ehdottomasti top 5 joukkoon kuitenkin kuuluu syksyllä uudelleen (3D) julkaistava Pieni Merenneito.
Mikä oli sinun Disney suosikkiklassikko? Katsovatko omat lapsesi samoja elokuvia, kuin äiti aikoinaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti