Olen ollut äitiyslomalla kohtapuoliin 5 kk ja löytänyt sinä aikana uuden inhokin kotitöiden joukosta. Kaupassa käymisen.
Voi oikeesti. Ennen tykkäsin kierrellä kaupoissa, ihan vaikka ruokakaupassa, ja katsella mitä siellä on. Ostamatta yhtään mitään.
Ensin se muuttui haastavaksi, kun raskas maha roikkui joukossa, esikoista ei jaksanut enää nostaa kärryihin, autokärryistä se karkasi.
Sitten päästiin eroon mahasta. Paraniko tilanne? Ei. Nyt vauva valtaa kärryn, autokärryjä ei edes voi ottaa, kun ei niihin sovi turvakaukalo. Esikoinen viipottaa niiden henkenvaarallisten miniohjusten kanssa ympäri kauppaa. Keräilee joukkoon kaikkea turhaa ja tarpeetonta, matelee jossain kilometrin päässä tai yrittää syöksyä jokaisen hyllyvälin taakse piiloon.
Hiki nousee otsalle, kun ajatteleekin. Kauppiaat hoi! Tehkää ostoksilla käymisestä vähän mukavampaa! Hankkikaa kärryt joihin saa turvakaukalon, yhden esikoisen ja lisäksi vielä runsaasti ostoksia!
Tai vielä parempaa... Pystyttäkää jokaisen hypermarketin aulaan lapsiparkki.
Niinpä kaupassa käynti tahti on meilläkin harvennut siihen 1xviikossa pakolliseen pyrähdykseen.
Tänään on se päivä...
Ja koska tulossa on isänpäivä, pitäisi sieltä muistaa tuoda kaikennäköistä!
Yleensä en edes kirjoita kauppalistaa. Nyt oli pakko.
Isänpäivää meillä tullaan viettämään tänä vuonna aika rauhallisesti.
Sunnuntaina annetaan Uraputki-isän nukkua pitkään. Kerrankin.
Tarjoillaan kakkua ja lahjoja sänkyyn ja syödään sitten runsas brunssi.
Iltapäivällä saadaan Appiukko kylään, tarjoillaan hänelle vähän pikkusuolaista ja tietty sitä kakkua.
Päivällinen on vielä vähän avoinna mielessä.
Toivottavasti sää olisi sopiva ulkoilulle?
Illalla ollaan toiveikkaita ja laitetaan lapset nukkumaan ajoissa.
Mites teillä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti