Mistä on Meirän Maja tehty

Mistä on Meirän Maja tehty?
-Kotiäidistä, Uraputki-isästä, Aamusta ja Onnista ja karvaisesta Kissistä. Niistä on Meirän Maja tehty.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kummia vihanneksia ja arkista aherrusta

Marketista löytyi vanhoja tuttuja juttuja uusilla mausteilla.

Ihan tavallinen kukkakaali, mutta lajike on väriltään kauniin tumman violetti, positiivinen ylläri oli, että vielä kevyen kuullotuksen ja uunikypsennyksen jälkeenkin se oli violetti, eikä musta.

Kaalissa ei siinäkään mitään erikoista mutta lajike on suipon mallinen, ehkä vähän pehmeämpi lehtinen ja makeahkompi kuin keräkaali, johon ollaan totuttu.

IMG_9857

Kilohinta hipoi pilviä, mutta tuli silti ostettua kokeiluun. Vähän jotain hubailua keittiöhommiinkin. Näistä loihdittiin broilerin fileiden, spiceup! maustekastikkeiden ja munanuudeleiden avustuksella Indonesialaista wokkia. Vähäsen tuli liioiteltua tuon rendang-currym käytössä, loppuarvosana lienee ihan ok.

IMG_9860

Melko harvinainen arkiruokaversio tämä oli, maanantaina taisi olla vielä ylimääräistä intoa?! Yleensä arkisin tulee suosittua puolivalmisteita ja valmisruokia, ruoka pitää saada reippaasti pöytään, sen täytyy maistua koko porukalle ja mieluusti kelvata Urikselle seuraavan päivän evääksi.

Minä ja lapset kotiinnutaan yleensä 16.15 maissa ja Uris tuntia myöhemmin, ruuan valmistelua on siis arkisin enimmäkseen minun heiniäni. Uris tekee kuitenkin mielellään ruokaa ja on minua innokkaampi tekemään kaiken alusta asti itse. Loppupeleissä meillä ruuanlaitto menee melkolailla 50-50 jaolla, samoin kaupassa käynti. Siivoushommat kaatuu (ainakin minun mielestäni) vähäsen enemmän minulle, samoin yleinen lapsista huolehtiminen.

Uutta rytmiä vielä opetellaan, kodinhoidon ja töissä käymisen yhdistäminen ei vielä suju ihan rutiinilla.

Töissä on ihan hirvittävä kiire ja tällä viikolla olenkin kurvannut päiväkodin pihaan ihan viimeisillä sekunneilla! Tätä tämä nyt sitten on, onneksi meidän työ muodostuu eri tyyppisistä jaksoista, ajoittain on hektistä ja mennään hiki otsalla, vastapainoksi sitten löytyy niitä seesteisempiä jaksoja, jolloin pystyy paneutua siihen “ruohonjuuri” työhön ja hengittää vähän rauhallisemmin.

Mutta nyt Uris hoputtaa kuorimaan omenoita hilloa varten. Syksy on ihanaa!

1 kommentti: