Kenkiäkenkiä

Kovasti sais katseet jo kääntyä kohti talvea ja loska- ja pakkaskelien jalkineita, mutta vielä oli ihan pakko tilata parit perus tennarit, kun niin edullisesti sattui saamaan!

Kyse on tietenkin Crocsin huippukampanjasta jota on vielä pari päivää jäljellä. 

Tulevat vielä postikuluittakin, kun tilaukselle kertyy riittävästi summaa. Oliskohan ollut 50 € paikkeilla.

Nämä tilattiin koossa 38-39 ja 42-43

Aamulle

Onnille olisin kovasti halunnut nämä, mutta jäljellä olevat koot oli vähän liian isoja.

Ja ostinhan mä sitäpaitsi tänään itselleni kumisaappaatkin! Suomen kumitehtaan perusperus kumpparit ja mustana vielä. (Oikeesti oisin halunnut punaiset... Mutta jälleen kerran. Ei ollut kokoja!)

Yritin etsiä niistä kuvaa, mutta eipä tuottanut googlailu tulosta ja täällä jo yöpuulle hiljentyneessä pimeässä kämpässä en niitä nyt viitsi alkaa kuvailemaan. Joku toinen kerta sitten.

Mainitsinko muuten eilen jotain kadotetusta viiskymmpisestä?

Kävin tosiaan lauantaina tyhjäämässä sen kirppispöydän ja koskapa uraputki-isä ei olisi nimensä veroinen ellei olisi ollut töissä, oli mulla tietenkin molemmat enemmän tai vähemmän yhteistyöhaluiset lapset mukana.

Sitä vähemmän yhteistyöhaluista varjellakseni, jouduin kassalla tunkemaan viikon tuoton hirveetä vauhtia housuntaskuun ja juosta jälkikasvuni perään, kädet tietty täpösen täynnä laatikkoa ja kassia.

Saatuani tappelevan ja älyttömän pettyneen jälkikasvuni auton vöihin alan kaivella seteleitä taskuistani. Paitsi ettei niissä ole YHTÄKÄÄN! Okei, ihan pientä paniikkia...

Vilkaisu parkkipaikalle ja siellähän se lojui, minun suuri saaliini. Kirmasin poimimaan rahat talteen, mutta yksi viiskymppinen oli ehtinyt liueta paikalta. 

Voi itku ja harmistus. Oikeesti kirvelti mieltä aika pahasti ja etsiskelin sitä seteliä pihalta, kävin jopa nolona sisältä kysymässä, josko se jotenkin ihmeen kaupalla olisi jäänyt vaikka kassalle. Ei ollut.

Tänään lähdettiin sitten Aamun ja Onnin kanssa sadetta uhmaten leikkipuistoon ja siellä mun puhelin soi.

Kirpparitäti soitti kertoakseen, että myöhemmin lauantaina oli joku nainen löytänyt mun karkulaiseni parkkikselta ja käynyt tuomassa sisälle! 

Hyviä ihmisiä on vielä olemassa!

Ja Hei! Blogini on saanut ensimmäisen virallisen lukijansa! 

How cool is that!?!